Koiralähtöisemmät ja stressittömämmät lenkit

Viime blogissa tulikin mainittua muutamia pointteja koiran liikunnasta ja ajattelin tämän olevan hyvä jatkumo aiheesta.

Useilla koiranomistajilla on vaikeuksia lenkeillä koiran kanssa; koira vetää hihnassa, rähjää toisille koirille, säntäilee, hyppii vasten jne. Tai sitten koira on ”liian helppo” lenkillä, se ei haistele tai ei katsele ympärilleen – kulkee vain automaattisesti lenkin. Tämä ei ole valitettavasti normaalia – koiran kuuluu olla kiinnostunut ympäristöstään ja varsinkin hajuista! Jos koira ei pysähdy nauttimaan ihanista marinoituneista hajuista lenkeillä, se saattaa olla stressaantunut, jopa kipeä. Pelkkä lenkki ei täytä koiran lajiominaisia tarpeita varsinkaan, kun lenkki tehdään vain ihmisen ehdoilla.

Mikäli aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua myös verkkokurssiin: Leppoisasti lenkillä – hihna- ja ohituskurssi

Stressi on yksi iso kupla, joka jaetaan pienempiin osiin eli stressin aiheuttajiin, joita ovat esimerkiksi kipu, sairaus, pelko, huonot ulkoilutusvälineet, yli-innokkuus, ylirasitus ja niin edelleen.

Tunteet ohjaavat koiran käytöstä lenkillä

Usein törmää siihen, etteivät ihmiset välttämättä ymmärrä koiransa olevan stressaantunut eikä ymmärretä, että myös innokas koira voi olla stressaantunut. Monesti kuulee kommentteja kuten ”meidän koira tykkää käydä lenkeillä, joten se ei voi stressata niitä”. Kuitenkin jokaista koiraa stressaavat lenkit, joitain enemmän ja toisia taas vähemmän – se on normaalia. Esimerkiksi toisen koiran pissan haistelu saattaa olla hieman stressaavaa koirallesi, jos pissan jättänyt koira itse on sairas tai kovin stressaantunut – koirasi haistaa nämä toisen koiran pissasta ja ne vaikuttavat tietenkin pissaa haistelevaan koiraan. Lenkillä tapahtuu paljon asioita, jotka aina vaikuttavat koiraan – hajut, äänet, ohikulkijat, autot, toiset koirat… On paljon tekijöitä, joihin emme pysty itse vaikuttamaan, mutta ne mihin pystymme vaikuttamaan lenkin pituuteen ja sisältöön, kävelytahtiimme, omaan käytökseemme ja näiden myötä koiran mielentilaan.

Kun koira käyttäytyy haastavasti lenkillä, säntäillen ja kiskoen hihnassa, ei usein tunnisteta, että koira mahdollisesti jopa pelkää lenkillä. Pelko oireilee usein lenkin aikana ympäristön pälyilynä, huonona keskittymiskykynä sekä kyvyttömyytenä kuunnella omistajaa. Koira pidetään herkästi vain huono käytöksisenä, vaikka todellisuudessa pelon tunne ohjaa koiran käytöstä.

Jos koira saa lenkin jälkeen hepulin tai se alkaa repimään hihnaa lenkin aikana, lenkki on todennäköisesti ollut henkisesti ja/tai fyysisesti liian raskas koiralle. Tätä näkee melko usein pennuilla – pieniä pentuja lähdetään heti lenkittämään liian pitkiä matkoja, jolloin pentu roikkuu hihnassa ja koheltaa loppu lenkin. Kotiin tullessa pentu vetää muutaman minuutin hepulirallin silmät seisoen päässä, jonka jälkeen se alkaa vasta rauhoittumaan. Lenkki on ollut sille liian raskas. Pennun liikuntaa käsitellään tarkemmin verkkokoulun Pentu tulee taloon luentosarjalla. Koiran kuin koiran tulisi olla lenkin jälkeen rauhallinen, kun se on ahkerasti käyttänyt aivonystyröitään ja kuluttanut energiaansa tutkimiseen.

Varmistaa koiran terveydentila ja tsekkaa ulkoilutusvälineet

Jos koira käyttäytyy ongelmallisesti lenkillä, oli ongelmakäytös mitä tahansa, kannattaa aina ensimmäiseksi varmistaa koiran terveydentila ja tsekata ulkoilutusvälineet. Valitettavan monilla koirilla on jalostuksen myötä vakavia rakenneongelmia, jotka aiheuttavat kipua – kipu vaikuttaa aina koiran käytökseen. Myös monilla koirilla on kuristavia, kiristäviä ja huonosti istuvia pantoja ja valjaita sekä lyhyet hihnat. Jos koirasi hihna on lyhyt, sehän ei edes anna mahdollisuutta koiralle kävellä löysällä hihnalla – 1,5m tai 2m mittainen remmi on heti kireällä, kun koira ottaa pari askelta eteenpäin, melko epäreilua koiralle. Suosittelen vähintään 3m kevyttä hihnaa jokaiselle koiralle, oli sitten pieni pallero tai isompi kötkäle. Pitkän hihnan saa aina kerättyä käteen lyhyemmäksi, kun lyhyttä hihnaa ei pysty pidentämään. Hihnan pituus vaikuttaa merkittävästi koiran hihnakäytökseen.

Olen usein törmännyt koiriin, jotka repivät hihnaa ja koheltavat lenkeillä ja syyksi on paljastunut kipu. Esimerkiksi meidän omalla pennulla oli ensimmäisten kuukausien aikana pahoja vatsakipuja, joka sai aikaan sen, että aina ulos mennessä pentu otti hihnasta kiinni ja repi sitä, varsinkin tarpeiden teon jälkeen. Pahimmillaan pentu roikkui hihnassa silloin, kun se raukka oli ihan vesiripulilla. Nyt pentumme vatsan toiminta on taas normaali, hihnassa roikkuminen loppui kuin seinään, kun kakka oli taas täydellistä pökälettä – eikä se ole sen jälkeen hihnassa roikkunut. Jos vastaavaa käytöstä lähdettäisiin heti hoitamaan käytösongelmana eikä terveysongelmana, todennäköisesti käytösongelma vain pahenisi ja terveydentila menisi huonompaan suuntaan hoitamattomana. Terveysongelmia ei saa koskaan poissulkea, jos koiraa ei ole tutkittu. Vastaan on tullut myös koiria, jotka repivät hihnaa ja rähjäävät ja syy on löytynyt huonoista lonkista ja niistä aiheutavasta kivusta. Tässäkään tilanteessa rähjäämisen hoitamisesta ei ole hyötyä, jos sen aiheuttajana on kipu. Ensin pitää aina hoitaa aiheuttaja pois, jotta käytökseen tulisi muutoksia.

Jos koiralla on haasteita lenkillä, innostaminen ennen lenkille lähtöä pahentaa ongelmaa – mitä enemmän kierroksilla koira on lenkille lähtiessä, sitä herkempi se on ärsykkeille. Eli jos innostat koiraa eteisessä toistamalla ”mennään lenkille, mennään ulos”, koira alkaa menemään ylikierroksille – pahimmillaan koira alkaa haukkumaan, hyppimään ja koheltamaan eteisessä, etkä saa edes kunnolla laitettua sille ulkoilutusvälineitä päälle. Kun lähdette tässä mielentilassa ulos, koira todennäköisesti kiskoo hihnassa, rähjää koirille/ihmisille tai jahtaa autoja/pyöriä/juoksijoita. Sitten kotiin tullessa koira hepuloi niin, että kaikki matot ovat kasassa ja sohvatyynyt lattialla. Kun taas mitä rauhallisempi lenkille lähteminen on, sitä rauhallisempi koira on lenkillä eikä se ole niin herkkä ärsykkeille.

11 vinkkiä, miten lenkeistä voi tehdä koiralle stressittömämpiä ja koiralähtöisempiä

LOPETA KOIRAN INNOSTAMINEN – kuten äsken tämä asia tuli jo käsiteltyä, koiran innostaminen pahentaa ongelmia lenkeillä. On melko epäjohdonmukaista ensin innostaa koiraa ylikierroksille ja sitten rankaista sitä hihnassa vetämisestä.
VIRIKKEISTÄ LENKEILLÄ – aikaisemmin tuli jo mainittua, etteivät pelkät lenkit täytä koiran lajiominaisia tarpeita varsinkaan, jos koko lenkki mennään ihmisen ehdoilla. Tee lenkistä mielenkiintoisempi koiralla ja ota sen aamu- tai iltaruoka mukaan lenkille ja heittele sitä maahan koiralle etsittäväksi. Tämä on todella tehokas keino tehdä lenkistä rauhallisempi ja stressittömämpi, jos koira käy lenkeillä ylikierroksilla tai jos koira ei haistele lainkaan lenkeillä.
ANNA KOIRAN HAISTELLA – koiran hajuaisti on sen tehokkain ja tärkein aisti, nenätyö on tehokkain tapa laskea koiran stressiä! Älä häiritse haistelevaa koiraa, jokaisella lenkillä koiran pitää päästä haistelemaan niin paljon, kuin se haluaa!
LENKIT OVAT KOIRAA VARTEN – varaa lenkkeihin riittävästi aikaa ja salli koiran lajiominainen käytös lenkeillä. Jos koirasi on ahkera hajujen imppailija, varaa lenkkiin enemmän aikaa ja kulkekaa lyhyempi lenkki. Voitte pitkään lenkkiin menevän ajan kuluttaa lyhyellä lenkillä vain haistellen. Älä hoputa koiraa lenkeillä!
RAUHALLINEN KÄVELYTAHTI – hidasta, hidasta ja hidasta! Mitä rauhallisemmin kävelette, sitä rauhallisempi koira on – mitä nopeammin kävelette, sitä levottomampi, innokkaampi tai rauhattomampi koira on. Jos kävelette rauhallisesti, sinulla on hyvin aikaa huomata kaukaa tulevat mahdolliset ärsykkeet, kuten vieraat koirat ja sinulla on enemmän aikaa toimia ja väistää. Jos taas painatte menemään kauheaa vauhtia, mahdolliset ärsykkeet tulevat eteen yhtäkkiä etkä ehdi seuraamaan ympäristöä. Ja mitä rauhattomampi koira on, sitä herkempi se on taas ärsykkeille eli koira rähjää/säntää/haukkuu herkemmin. Jos haluat urheilla lenkeillä, tee se ilman koiraa.
OMA MIELENTILA – jos sinulla on ollut huono päivä; pää särkee, huono työpäivä tai mitä tahansa – jos olet ärtynyt, älä mene koiran kanssa lenkille! Käytä koira nopeasti tarpeillaan ja anna itsellesi aikaa rauhoittua ja rentoutua. Sitten kun itselläsi on parempi olo, mene silloin vasta lenkille. Oma mielentilasi vaikuttaa aina koiran mielentilaan lenkillä – jos sinä olet ärtynyt ja kireä, todennäköisesti koirakin on. Jos olet rento ja rauhallinen, myös koirasikin on. Mitä ärtyneempi ja stressaantuneempi sinä olet, sitä huonommin siedät koiran käytöstä lenkillä ja saatat räjähtää koiralle ilman syytä. Anna itsellesi aikaa rauhoittua ennen lenkille menoa, muista pitää huolta myös itsestäsi!
ULKOILUTUSVÄLINEET – varmista, että koirallasi on hyvät istuvat valjaat ja pitkä hihna. Jos käytät kaulapantaa, hanki leveä ja pehmustettu panta. Kuristavat ja puolikuristavat pannat sekä vedonestovaljaat kannattaa heittää roviolle välittömästi – ne eivät ole mitenkään koiralähtöisiä. Käytä hihnaa, ei flexiä – jos käytät flexiä, älä käytä sitä minkään kaulapannan kanssa, ainoastaan valjaiden. Flexi-hihnan jatkuvat pysäyttämiset aiheuttavat teräviä iskuja kaularankaan ja koirasi saa ainakin kipeät lihakset, ellei pahempaakin… Pitkä 3-metrinen hihna ja hyvät valjaat!
ÄLÄ REVI TAI KIRISTÄ HIHNAA – lopeta hihnan repiminen ja kiristäminen. Pyri pitämään hihna löysällä, hihnan nyppiminen alkaa helposti vaikuttamaan koiran mielentilaan ja koira saattaa mennä ylikierroksille tai siitä saattaa tulla ärtyisä. Ja tietenkin nyppimiset aiheuttavat vähintään epämukavuuden tunnetta ellei jopa kipua.
ANNA TILAA JA TARJOA PAKOREITTEJÄ – koiralla tulee aina olla mahdollisuus ottaa tilaa ja päästä pois sille vaikeasta tilanteesta. Sinun ei ole pakko kulkea lenkkiä pisteestä A pisteeseen B ja pakottaa koiraasi menemään kaikkien koirien ja ihmisten ohi – aina voi kääntyä takaisin päin! Jos vastaantuleva kohde on liian haastava ohittaa, käänny takaisin! Mene tien sivuun tai näköesteen taakse odottamaan ja heittelemään nameja maahan kunnes kohde menee ohi. Jos viet koirasi väkisin tilanteeseen, joka on sille liian haastava, on melko pienet todennäköisyydet, että tilanne menisi sujuvasti, eikö?
OTA MUKAAN NAMEJA – ne namit sinne taskuun ja heti! Ruoan on jo monesti todettu olevan koiralle paras motivaattori – muista, että koira valitsee aina sen käytösmallin, josta se itse kokee saavansa parhaimman palkinnon. Lenkillä hihnassa kulkeminen ei ole koiralle luontaista käytöstä, joten meidän velvollisuutemme on opettaa se koiralle. Namien avulla pystyt helposti palkitsemaan koiraa halutusta käytöksestä ja tekemään siitä myös koiralle kannattavaa. Namien avulla saat myös ohjattua koiran pois haastavasta tilanteesta ja kääntämään tarvittaessa sen huomion muualle.
LYHENNÄ LENKKEJÄ – kyllä, luit oikein. Eikö aina käsketä menemään pidempiä ja pidempiä lenkkejä, jos koira käyttäytyy ongelmallisesti? Kuten jo viime blogikirjoituksessa mainitsin, koirien itse suosima liikunta ja tekeminen on rauhallinen kävely, oleskelu, pällistely ja aistien käyttäminen. Koirat eivät vaella, lenkitä ja juoksuta itseään. Tutkimuksen mukaan koirat elävät samalla alueella melkein koko elämänsä (Majumder, S.S., Chatterjee, A., & Bharda, A., 2014). Eli koiran elinympäristö on samanlainen päivästä toiseen, ei mitään uutta tai ihmeellistä. Mitä pidempi lenkki on, sitä enemmän lenkillä tapahtuu koiraa kuormittavia asioita, kuten vastaantulevat koirat, uudet ympäristöt, ohi ajavat autot, hajut, äänet, ihmiset… Nämä kaikki kuormittavat koiraa ja sitten tähän päälle vielä mahdollisesti kolottavista nivelistä ja oireilevasta selästä aiheutuva kipu… ei hyvä yhdistelmä. Lyhennä normaaleja lenkkejä max. 30 minuuttiin, jos koiralla on rakenteellista ongelmaa tai jos koiralla on vakavia käytösongelmia lenkeillä, suosittelen vieläkin lyhyempiä. Kulkekaa tuttuja ja samoja reittejä ja anna koiran tutkia ympäristöään. Jos koira kävelee super hitaasti tutkien ympäristöään, ei haittaa jos lenkillä kuluu ajallisesti pitkään, jos lenkin varsinainen pituus on lyhyt. Voitte lisätä lyhyiden lenkkien määrää päivässä, jolloin yksi lenkki ei ole kerralla niin kuormittava; jaa esimerkiksi yksi pitkä lenkki kahteen lyhyeen lenkkiin.