Oletko miettinyt, että koirasi voisi olla stressaantunut?

Tässä blogissa käsittelemme mitä koiran stressi tarkoittaa, miten sitä voidaan tunnistaa ja miten stressaantunutta koiraa voidaan auttaa haastavissa tilanteissa.

Koiran stressistä puhutaan paljon, mutta mitä se edes tarkoittaa?

Stressi on laaja käsite ja se sisältää monia eri aihealueita, kuten ruokavalion, liikunnan ja terveyden. Krooninen stressitila horjuttaa elimistön tasapainoa, mikä aiheuttaa muutoksia koiran aivojen ja suoliston toiminnassa sekä lisää stressikemikaalien eritystä verenkiertoon – näiden seurauksena koiralle kehittyy käytös- ja terveysongelmia oireena kroonisesta stressistä. Stressaantunutta koiraa voidaan rauhoittaa ja auttaa monin keinoin, kunhan tiedetään mikä käytöstä aiheuttaa.

Stressin aiheuttajaksi mielletään helposti vain negatiiviset asiat, kuten pelot ja kivut, mutta myös koiran elämän positiivisiksi mielletyt asiat, kuten innostuminen ja hepulointi, ovat usein osallisina ylläpitämässä kroonista stressitilaa. Esimerkiksi toistuva ylikierroksille meneminen pallon heittelyn tai lenkille lähdön yhteydessä, laukaisevat aina alkuun akuutin stressitilan, joka muuttuu minuuteissa krooniseksi stressiksi, jolloin elimistö alkaa tuottamaan kortisolia. Mikäli koira on usein ylikierroksilla, sillä on pitkittynyt kortisolin tuotanto eli krooninen stressitila.

Koiran elämän positiivisiksi mielletyt asiat, kuten innostuminen ja hepulointi, ovat usein osallisina ylläpitämässä kroonista stressitilaa

Pitkittynyt kortisolin tuotanto on hyvin haitallista niin koirille kuin meille ihmisillekin ja se johtaa mm. ärtyneisyyteen, huonoon tunteiden hallintaan sekä käytöshäiriöihin. Jokainen käytösongelma, lievä tai vakava, on oiretta kroonisesta stressistä.

Aiheeseen syvennytään tarkemmin Koiran stressi ja käytöshäiriöt – luentosarjalla.

Koiran kipua tai pelkoa ei saa koskaan vähätellä

Koiran stressin tunnistaminen

Stressaantunut koira oireilee monilla tavoilla, on aiheuttaja sitten fyysinen tai henkinen. Koiran kiputilan voi tunnistaa koiran liikkeestä, asennosta ja tietyistä käytösoireista tai muutoksista käytöksessä. Henkisen stressin, kuten pelon ja ahdistuksen oireet voidaan tunnistaa myös koiran käytöksen oireista ja riippumatta stressin aiheuttajasta, stressi heikentää aina vastustuskykyä, jonka seurauksena koiralla voi olla esimerkiksi toistuvia korva-, iho- ja tassutulehduksia tai kroonisia suolisto-ongelmia.

Kipu aiheuttaa aina stressiä ja stressi voimistaa kipukokemusta sekä pelkokäytöstä

On tärkeää ymmärtää, että kipu aiheuttaa aina stressiä ja stressi voimistaa kipukokemusta sekä pelkokäytöstä – koiran pelkoreaktio voi vaikuttaa liioitellulta, koska krooninen stressi- ja kiputila voimistaa tunnereaktioita. Eläinlääkäriä pelkäävä koira voi reagoida ”dramaattisesti” eläinlääkärin kosketukseen, koska päällä oleva voimakas pelkotila ja mahdollinen kiputila heikentävät tunteiden hallintaa, voimistaen tunnereaktiota.

Pelkotilassa olevan koiran voimakkaat kipureaktiot esimerkiksi rokotukseen tai nivelten tunnusteluun voivat vaikuttaa ”liioitelluilta”, koska pelon tunne aiheuttaa tiedostamattomia, selviytymiseen liittyviä reaktioita koirassa. Lieväkin kiputila voi aiheuttaa voimakkaita ja hallitsemattomia tunnereaktiota yksilössä, etenkin yhdistettynä pelon tunteeseen. Koiran kipua tai pelkoa ei saa koskaan vähätellä. On kyseessä sitten lievä tai voimakas kipu, se aiheuttaa aina stressiä ja käytösmuutoksia koiralle.

Daniel Mills julkaisi 2020 tutkimuksen, jonka mukaan 80% koirien ja kissojen käytösongelmien aiheuttajana tai osatekijänä on kipu/sairaus. On siis huomattavasti todennäköisempää, että koiran käytösongelman aiheuttajana on terveysongelma kuin mikään muu – tällöin käytösongelma on oire terveysongelmasta eikä käytökseen tulla saamaan muutoksia ilman terveydentilan hoitamista. Tämän takia tulee aina ensisijaisesti poissulkea terveysongelmat käytöksen aiheuttajana.

Koiran kipua tai pelkoa ei saa koskaan vähätellä

Voit oppia tunnistamaan koiran kipua koiran käytöksestä ja liikkeestä Koiran kipu – luentosarjalla, jossa syvennytään koiran kivun tunnistamiseen ja hoitamiseen.

Tyypillisiä koiran stressin oireita ja niiden yleisimpiä aiheuttajia:
  • Koira vinkuu ja on levoton -> usein kipuliitännäistä, voi olla pelkoliitännäistä, jos tapahtuu aina tietyn ärsykkeen (ihminen, eläin, auto) läsnä ollessa
  • Koira jumittaa tai pysähtelee lenkillä -> todennäköisemmin kipu- kuin pelkoliitännäistä, yhdistetty vahvasti nivelrikkoon
  • Koira ei halua lenkille -> usein kipu- ja pelkoliitännäistä
  • Koira saa hepulin -> sijaistoimintoa, koiran kokiessa pelkoa, turhautumista tai kipua
  • Koira on levoton -> vahvasti kipuliitännäistä, tilanteesta riippuen myös pelkoliitännäistä tietyn ärsykkeen läsnä ollessa
  • Koira pelkää lenkillä -> vahvasti kipuliitännäistä, kipu lisää pelkoa – voi myös olla puhtaasti pelkokäytöstä huonojen kokemusten ja matalan serotoniinin tuotannon takia
Koiran stressiä voidaan tunnistaa sen käytöksestä, liikkeistä ja terveydentilasta

Voit perehtyä aiheisiin tarkemmin kattavassa luentopaketissa, joka sisältää Koiran kipu & Koiran stressi ja käytöshäiriöt – luentosarjat!

Stressaantuneen koiran rauhoittaminen

Jotta stressiä voidaan hoitaa, tulee ensisijaisesti tunnistaa ja poistaa stressin aiheuttajat arjesta, joita on harvoin vain yksi – stressi kasaantuu monista pienistä tekijöistä.

Koiran käytöksen muokkaaminen ei välttämättä edes vaadi varsinaista koulutusta

Pienetkin muutokset arjessa, kuten kivun/sairauden hoitaminen, lenkkien muokkaaminen, ruokavalion parantaminen ja omistajan käytöksen muuttaminen eri tilanteissa, vaikuttavat merkittävästi koiran stressitilaan ja käytösoireisiin. Stressin laskeminen ei sisällä lainkaan koiran kouluttamista, vaan stressin aiheuttajien välttämistä ja ensisijaisena tavoitteena on saada koiran elämän kaikki osa-alueet tasapainoon keskenään – terveys, uni, ravinto, liikunta, sosiaalisuus…

Koiran käytöksen muokkaaminen ei välttämättä edes vaadi varsinaista koulutusta – jo pelkän terveysongelman hoitaminen, kroonisen kivun saaminen hallintaan ja stressin laskeminen voivat poistaa käytösoireet kokonaan.

Krooninen stressi aiheuttaa muutoksia aivoissa, kuten kudosvaurioita ja serotoniinin tuotannon heikentymistä. Tämän seurauksena kroonisesta stressistä kärsivä koira on usein ylivalpas, pelokas ja reaktiivinen, jopa aggressiivinen. Koulutuksen sijaan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla aivojen tasapainottaminen ja kudosvaurioiden korjaaminen, jotta koira ei koe tarpeelliseksi toteuttaa käytösoirettaan ja jotta aivot olisivat mahdollisimman ihanteellisessa tilassa uuden oppimiselle.

Käytös on aina oiretta elimistön ja aivojen epätasapainosta ja koiran käytöksellä on aina jokin tarkoitus – tulee selvittää, mitä koira yrittää saavuttaa käytöksellään ja mikä motivoi koiraa käyttäytymään niin. Mikäli varsinaiselle koulutukselle on stressin laskun jälkeen vielä tarvetta, esimerkiksi vastaehdollistamista pelon aiheuttajaan, se toteutetaan johdonmukaisen ja eettisen koulutussuunnitelman mukaisesti.

Stressin laskeminen ei sisällä lainkaan koiran kouluttamista, vaan stressin aiheuttajien välttämistä ja ensisijaisena tavoitteena on saada koiran elämän kaikki osa-alueet tasapainoon keskenään

Stressaantunutta koiraa voidaan rauhoittaa ja auttaa monin keinoin, kunhan tiedetään mikä käytöstä aiheuttaa
Stressaantuneen koiran rauhoittaminen ja stressikemikaalien laskun nopeuttaminen:
  • Tunnistamalla stressi/pelko koiran elekielestä ja kontekstista -> älä vie koiraa vaikeisiin tilanteisiin
  • Siirry rauhallisesti poispäin kohteesta -> älä käske koiraa istumaan tai maahan!
  • Näköeste ärsykkeen ja koiran väliin -> pysäköity auto, aita, oma keho…
  • Tarjoa lohdutusta koiralle -> puhu tai hyräile rauhallisella äänellä, silitä rauhallisesti, jos kosketus on koiralle ok
  • Anna koiralle jotain muuta rauhallista tekemistä -> haisteltavaa, syömistä
  • Anna koiralle aikaa prosessoida tapahtunutta -> välipäiviä stressaavien tapahtumien väliin, ei koskaan oikea aika kouluttamiselle!

Pelko on tunne, ei käytös – pelkokäytös on pelon tunteen aiheuttama, tiedostamaton käytösoire. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että koiran lohduttaminen tai namittaminen ei palkitse/vahvista pelkoa – pelkokäytös voi voimistua ainoastaan pahentamalla koiran pelkoa. Tutkimukset osoittavat myös, että luotettavan ja turvallisen kiintymyshahmon, kuten koiranomistajan läsnäolo, puhe ja kosketus, nopeuttavat koiran stressikemikaalien laskua stressaavassa tilanteessa, mikäli kyseinen henkilö on itse rauhallinen ja kunhan koiran ja omistajan välinen suhde on hyvä.

Namittaminen ei palkitse/vahvista pelkoa – pelkokäytös voi voimistua ainoastaan pahentamalla koiran pelkoa

Koiran käytökseen saadaan nopeasti pysyviä muutoksia, kun osataan tunnistaa ja poistaa stressitekijät arjesta, hoidetaan terveysongelmia ja toimitaan itse johdonmukaisesti ja luotettavasti eri tilanteissa.

Koira ei yritä ärsyttää sinua tahallaan käytöksellään, se yrittää kertoa miltä siitä tuntuu – opettele kuuntelemaan ja auttamaan koiraasi.

Opettelemme tunnistamaan ja hoitamaan koiran kipua ja stressiä kattavalla Koiran kipu & Koiran stressi ja käytöshäiriöt – kahden luentosarjan luentopaketilla!

 

– Emilia / Onnelliset Tassut